Vippi

Vippiuutiset

Pikavippien korkokatto lisää suurempien luottojen tarjontaa

Pikavippien korkokatto on edennyt siihen pisteeseen, että se on eduskunnan äänestystä vaille valmis. Äänestystä voidaan kuitenkin pitää vain muodollisuutena, sillä suurin osa kansanedustajista on jo paljon aiemmin kertonut puoltavansa pikavipeille asetettavaa korkokattoa, ja suuri osa kansanedustajista kannattaa jonkin aikaa sitten myös pikavipeille asetteilla ollutta, kansanedustaja Sampsa Katajan ajamaa lakialoitetta pikavippien täyskiellosta.

Eduskunnan äänestäessä pikavippien korkokaton puolesta, tulee voimaan reilun kolmen kuukauden mittainen siirtymäaika, jonka jälkeen korkokatto astuu voimaan. Korkokatto tulee sisältämään kaikki alle 2000 euron lainat mukaan lukien myös hyödykesidonnaiset luotot, eli tuttavallisemmin osamaksukaupat. Asiantuntijat arvioivat, ettei luotonantotoiminta tule kuitenkaan vähenemään korkokaton myötä, vaan kuluttajat siirtyvät ottamaan entistä suurempia lainoja.

Näin tulee varmasti todella käymään, sillä pikavippipalvelut itsessään eivät häviä mihinkään, vaan ne tulevat ainoastaan tarjoamaan entistä suurempia lainasummia. Vaikka korkokatto onkin täysin kohtuuton pienimpiä lainasummia silmällä pitäen, tulevat pikalainapalvelut luultavasti jatkossakin tarjoamaan lainoja tuhannesta eurosta ylöspäin, sillä korkokaton vaikutus suurempiin lainasummiin ei ole niin radikaali.

Pikavippialalla uutena trendinä on nyt, että lainatarpeeseen otetaan aiempaa useammin pieniä lainasummia. Viime vuonna keskimääräinen pikavippi oli noin 300 euroa. Velkaneuvonnasta kerrotaan, että pikavippien kanssa maksuvaikeuksiin joutuneet kuluttajat hakevat nykyään aiempaa nopeammin apua veloistaan selvitäkseen. Velkajärjestelyyn hakeutumisen hinta on halventunut aiempaan verrattuna.

Asetteilla olevan korkokaton mukaan pikavippien todellinen vuosikorko saa jatkossa olla enintään 50 prosenttiyksikköä viitekoron lisäksi. 50 prosentin todellinen vuosikorko varmasti kuulostaa monen mielestä vielä melko paljolta, mutta se ei todellisuudessa ole sitä, sillä todellisen vuosikoron laskentakaava pikavippien kaltaisille pienille ja lyhytaikaisille lainoille on täysin sopimaton, sillä todellinen vuosikorko on tarkoitettu laskettavaksi vain vähintään vuoden maksuajalla oleville lainoille.

KSL:n määrittelemä todellisen vuosikoron laskentakaava on niin monimutkainen, että suurin osa maamme päättäjistäkään ei sitä ymmärrä. Miten siis kuluttajatkaan voisivat ymmärtää, miten todellinen vuosikorko lasketaan? Osaisitko esimerkiksi laskea, paljonko 100 euron 30 vuorokauden maksuajalla olevan lainan todellinen vuosikorko olisi, jos lainan kulut olisivat kymmenen euroa? Todellinen vuosikorko olisi huikeat 121,66 prosenttia, mikä saa lainan näyttämään huomattavasti kalliimmalta, kuin mitä se todellisuudessa olisi.